Säätiön historiikki

Vuokon Luonnonsuojelusäätiö on perustettu luonnon- ja ympäristönsuojelun edistämiseksi, katoavia elinympäristöjä ja niistä riippuvaisia eliölajeja auttamaan.
Pontimena on ollut se kehitys, jota 60-70 –luvun nuori luonnossa liikkuja on joutunut todistamaan. Vanhat  seka- ja havumetsät ovat vähentyneet Etelä-Suomessa. Metsot eivät enää rämähdä lentoon sienimetsälle lähteneen edestä, eivätkä kuukkelit enää käy talviruokinnalla Ruoveden Siikanevan metsäkämpän pihassa.

Perinteiset maatalousympäristöt ovat vähentyneet; toisaalta tilalle on tullut tehokkaammin hoidettuja tiloja, toisaalta pienemmät viljelyalat on metsitetty. Niityillä ja kedoilla elävien päiväperhosten kirjo on vaihtunut pitkäksi uhanalaisten tai vaarantuneiden lajien listaksi. Vaikka ilmaston lämpeneminen on tuonut luontoharrastajan eteen uusiakin lajeja, suuntaus on ilmeinen. Luonnon monimuotoisuus on kärsinyt, ja monien lajien selviäminen hajanaisin populaatioin on kyseenalaista. Vuokon Luonnonsuojelusäätiön tarkoitus on vaikuttaa tähän kehitykseen.

Maailmassa on paljon suurempiakin ympäristöongelmia. Itämeren pelastaminen, ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen ja liikakansoituksen rajoittaminen ovat kaikki merkittäviä haasteita ihmiskunnalle. Näillä alueilla tehdään töitä kansainvälisellä tasolla niin järjestöjen kuin hallitusten toimesta. Pienen säätiön mahdollisuudet vaikuttaa tämän kokoluokan asioihin ovat vähäiset. Sen takia säätiömme keskittyy kapealle alueelle toimimaan suomalaisten elinympäristöjen ja lajien suojelemiseksi. Säätiö pyrkii toimimaan ketterästi sellaisillakin alueilla, joihin muut tukitoimet eivät aina yllä.

Vuokon Luonnonsuojelusäätiön nimi juontuu perustajan nuoruudesta Rellussa, silloisessa Tampereen Reaalilyseossa. Koulussa toimi perinteikäs ja aktiivinen luontokerho Vuokko, jossa vietetyt vuodet ovat ratkaisevasti vaikuttaneet monen silloisen nuoren käsitykseen luonnon- ja ympäristösuojelun tärkeydestä.

Perhosten erityisasemalla säätiön tuen kohteina on juurensa tuossa ajassa ja säätiön perustajan kiinnostuksessa perhosia ja perhosharrastusta kohtaan. Hänen harrastuksensa jatkuu. Kun vielä säätiön perustamisen yhteydessä hallintoon tuli mukaan kaksi muuta kokenutta perhosharrastajaa ja -tutkijaa, tuon eliöryhmän saama erityishuomio on tietysti ymmärrettävää.