SÄÄTIÖMME TOIMII


Miten tikkojen kolot vaikuttavat metsän monimuotoisuuteen?
10.12.2018


Uhanalaisia asukkaita muutettiin ekosysteemihotelliin Kakslammille
30.11.2018


Lampaat, tuli ja talkoolaiset hoitavat Varsinais-Suomen perinnemaisemia
16.11.2018


Taimenen nousueste poistettiin Parkanossa
12.9.2018


Lupiini pysäytettiin talkoovoimin Ryttylässä
4.7.2018


Viiankiaavan vuosi antoi äänen ainutlaatuiselle aapasuolle
22.2.2018


Mitä jokainen meistä voi tehdä biodiversiteetin hyväksi? Arvostettu ilmasto- ja ympäristötutkija vastaa
14.2.2018


Opas soiden ennallistamiseen käsityönä
2.2.2018


Suojelimme 32 hehtaaria arvokasta paahdeympäristöä
11.10.2017


Saaristomeren perinnemaisemia kunnostetaan aari kerrallaan
14.12.2017


Vaellus innosti nuoria luontoharrastukseen
28.8.2017


Pohjanmaan kallisarvoiset metsät halutaan suojeluun
9.8.2017


Perhostutkimus ohjaa Örön saaren suojelua
3.5.2017


Arvokkaita suoperhoshavaintoja Keurusseudulla
16.1.2017


Tunturihaukat riekkojen armoilla
29.9.2016


Valoa vaskitsan salaisuuksiin
29.8.2016


Suoperhoset paljastavat arvokkaat suot
5.8.2016


Lupiinille kyytiä Pohjois-Karjalassa
20.6.2016


Kääväkäskartoitus Keurusseudulla
22.3.2016


Rompaksen inventointileiri
19.2.2016


Kansallispuisto Porkkalaan


Uhanalaisten metsälajien esittelysivut (SYKE)


Hyviä ja huonoja uutisia lämpeneviltä Enontekiön suurtuntureilta


Tutkimus norkomuurahaisen esiintymisestä


Palsamin hävitystä Lopen nuorisoleirillä


Ilmastonmuutoksen vaikutusta Ahvenanmaan perhosiin tutkitaan


Tekopesiä maakotkalle


36 ha metsää suojeltu Varsinais-Suomessa


Tuulihaukka palasi Itäiselle Uudellemaalle


Muuttuva tunturiperhoslajisto otettiin seurantaan


Tuulihaukka palasi Itäiselle Uudellemaalle

Tuulihaukka oli Suomessa pitkään uhanalaisuuden partaalla. Viimeisen parin vuosikymmenen aikana kanta on saatu monin paikoin elpymään tarjoamalla lajille sopivia pesäpönttöjä. Itäiseltä Uudeltamaalta laji todettiin kadonneeksi 2000-luvun alussa, ja vielä vuosikymmen myöhemminkin alueella vuosittain pesivien parien määrä voitiin laskea lähes yhden käden sormin. Tuulihaukan tilanteen auttamiseksi Porvoon seudun lintuyhdistyksessä laadittiin suunnitelma kattavan pönttöverkoston luomiseksi koko maakunnan alueelle.

Tuulihaukkaprojekti lähti vauhdilla käyntiin kevättalvella 2011 Vuokon Luonnonsuojelusäätiöltä saadun apurahan voimin. Apuraha käytettiin talkootöinä tehtyjen pönttöjen materiaali- ja muihin kuluihin sekä mm. kahdensadan valmiin pesälaatikon hankintaan. Haukoille soveltuvia pesäpönttöjä kiinnitettiin kahtena ensimmäisenä vuonna 250 kappaletta maakunnan eri osiin.

Heti ensimmäisenä pesimäkautena pöntöissä todettiin yli kaksikymmentä pesintää, ja poikasia varttui lentokykyisiksi yli kahdeksankymmentä. Seuraavana vuonna alueella todettiin jo seitsemänkymmentä reviiriä ja lähes kuudessakymmenessä pöntössä pesittiin. Rengastusikään varttui vuonna 2012 reilusti yli kaksisataa poikasta. Kannanlisäys on hyvin merkittävä näin lyhyessä ajassa, kertoo petolinturengastaja Jukka Tanner.

Tuulihaukkaprojektia jatketaan uusilla pöntötyksillä, pesintöjen seuraamisella ja poikasrengastuksilla. Parhaana kannustimena vaativaan työhön toimivat konkreettiset tulokset, joita voi ihastella pysähtymällä kesäisin lähes mille tahansa alueen peltoaukealle. Ennen pitkää silmiin todennäköisesti osuu saalisteleva tuulihaukka, joka on toden teolla palannut itäisen Uudenmaan pesimälinnustoon.

Julkaistu 30.8.2013

 
Vuokon Luonnonsuojelusäätiö • Asiamies Vesa Lepistö, Stadsvikintie 82, 01150 Söderkulla • info[at]vuokonluonnonsuojelusaatio.fi