SÄÄTIÖMME TOIMII


Miten tikkojen kolot vaikuttavat metsän monimuotoisuuteen?
10.12.2018


Uhanalaisia asukkaita muutettiin ekosysteemihotelliin Kakslammille
30.11.2018


Lampaat, tuli ja talkoolaiset hoitavat Varsinais-Suomen perinnemaisemia
16.11.2018


Taimenen nousueste poistettiin Parkanossa
12.9.2018


Lupiini pysäytettiin talkoovoimin Ryttylässä
4.7.2018


Viiankiaavan vuosi antoi äänen ainutlaatuiselle aapasuolle
22.2.2018


Mitä jokainen meistä voi tehdä biodiversiteetin hyväksi? Arvostettu ilmasto- ja ympäristötutkija vastaa
14.2.2018


Opas soiden ennallistamiseen käsityönä
2.2.2018


Suojelimme 32 hehtaaria arvokasta paahdeympäristöä
11.10.2017


Saaristomeren perinnemaisemia kunnostetaan aari kerrallaan
14.12.2017


Vaellus innosti nuoria luontoharrastukseen
28.8.2017


Pohjanmaan kallisarvoiset metsät halutaan suojeluun
9.8.2017


Perhostutkimus ohjaa Örön saaren suojelua
3.5.2017


Arvokkaita suoperhoshavaintoja Keurusseudulla
16.1.2017


Tunturihaukat riekkojen armoilla
29.9.2016


Valoa vaskitsan salaisuuksiin
29.8.2016


Suoperhoset paljastavat arvokkaat suot
5.8.2016


Lupiinille kyytiä Pohjois-Karjalassa
20.6.2016


Kääväkäskartoitus Keurusseudulla
22.3.2016


Rompaksen inventointileiri
19.2.2016


Kansallispuisto Porkkalaan


Uhanalaisten metsälajien esittelysivut (SYKE)


Hyviä ja huonoja uutisia lämpeneviltä Enontekiön suurtuntureilta


Tutkimus norkomuurahaisen esiintymisestä


Palsamin hävitystä Lopen nuorisoleirillä


Ilmastonmuutoksen vaikutusta Ahvenanmaan perhosiin tutkitaan


Tekopesiä maakotkalle


36 ha metsää suojeltu Varsinais-Suomessa


Tuulihaukka palasi Itäiselle Uudellemaalle


Muuttuva tunturiperhoslajisto otettiin seurantaan


Ilmastonmuutoksen vaikutusta Ahvenanmaan perhosiin tutkitaan

Uusimman uhanalaisuusarvioinnin (Punainen kirja, 2010) mukaan Ahvenanmaa on perhoslajistoltaan tällä hetkellä Suomen huonoimmin tunnettuja alueita. Tämä vaikeuttaa perhosiin mahdollisesti kohdistuvien uhkatekijöiden arviointia. Ilmastonmuutoksen vaikutus perhoslajistoon korostaa lajistoseurannan merkitystä. Tässä tutkimushankkeessa kartoitetaan uhanalaisen lajiston, boreaalisen lajiston sekä muun tyyppilajiston nykytilaa Ahvenanmaalla. Samalla on tarkoitus selvittää, tapahtuuko tutkimusalueiden lajistossa sellaisia muutoksia, jotka voisivat liittyä ilmastonmuutokseen.

Vuonna 2012 kartoituksessa havaittiin yksi maakunnalle uusi suurperhoslaji, pikkuhäiveperhonen (Apatura ilia, katso kuva). Ahvenanmaalla harvinaisista ja/tai muista mielenkiintoisista, mahdollisesti kotiutumassa olevista lajeista tavattiin isonokkosperhonen (Nymphalis xanthomelas) ensi kertaa vuoden 1957 jälkeen. Eräiden, vasta tämän kartoituksen aikana maakunnalle uutena havaittujen lajien, todettiin saaneen vahvaa jalansijaa. Ainakin tuomiyökkönen (Acronicta strigosa), keltaritariyökkönen (Catocala fulminea) ja pietaryttiyökkönen (Eucarta virgo) vaikuttavat vakiintuneen Ahvenanmaan lajistoon.

Vuonna 2009 aloitetussa seurannassa on tehty vuosittain havaintoja paikallisten uhanalaisten tyyppilajien kantojen vahvuudesta sekä eräiden lajien runsastumisesta tai kannanvaihteluista. Monilla tutkimusalueilla säännöllisinä esiintyvillä uhanalaisilla lajeilla vuosi 2012 oli heikko. Boreaalisten lajien tilanne maakunnassa on vaikuttanut koko tutkimuksen ajan heikolta ja tämä vaikutelma vahvistui entisestään vuonna 2012.

Huolimatta joistakin edellä esitetyistä mielenkiintoisista havainnoista, voidaan yhteenvetona todeta, että vuosi 2012 oli Ahvenanmaalla Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan viime kesän keskilämpötila oli suhteellisen tavanomainen, mutta kesän sateisuus ja hellepäivien vähäisyys lienevät vaikuttaneet perhoskantojen kehitykseen ainakin jollain tavalla epäsuotuisasti. Koko tutkimusjaksoon on kuulunut sääoloiltaan hyvin vaihtelevia vuosia. Tämä korostaa pitkäjänteisyyden merkitystä ilmastonmuutoksen vaikutuksia arvioivissa tutkimuksissa.

Seurantajakson lopussa vuonna 2015 tutkimuksen tekijät Jussi Murtosaari ja Petri Mäntynen toivovat pystyvänsä tekemään johtopäätöksiä siitä, miten harvinaisten ja/tai uhanalaisten lajien kannat ovat kehittyneet jakson aikana ja erityisesti siitä, voidaanko kantojen kehityksen todeta liittyvän keskilämpötilan nousuun. Meneillään oleva hanke jatkuu Ahvenanmaan maakuntahallituksen myöntämien lupien puolesta vielä kolmen vuoden ajan. Vuokon Luonnonsuojelusäätiön myöntämä apuraha on ollut viimeisen kahden vuoden ajan erittäin merkittävänä tukena hankkeen käytännön toteuttamisessa.

Julkaistu 24.2.2014

 
Vuokon Luonnonsuojelusäätiö • Asiamies Vesa Lepistö, Stadsvikintie 82, 01150 Söderkulla • info[at]vuokonluonnonsuojelusaatio.fi