SÄÄTIÖMME TOIMII


Miten tikkojen kolot vaikuttavat metsän monimuotoisuuteen?
10.12.2018


Uhanalaisia asukkaita muutettiin ekosysteemihotelliin Kakslammille
30.11.2018


Lampaat, tuli ja talkoolaiset hoitavat Varsinais-Suomen perinnemaisemia
16.11.2018


Taimenen nousueste poistettiin Parkanossa
12.9.2018


Lupiini pysäytettiin talkoovoimin Ryttylässä
4.7.2018


Viiankiaavan vuosi antoi äänen ainutlaatuiselle aapasuolle
22.2.2018


Mitä jokainen meistä voi tehdä biodiversiteetin hyväksi? Arvostettu ilmasto- ja ympäristötutkija vastaa
14.2.2018


Opas soiden ennallistamiseen käsityönä
2.2.2018


Suojelimme 32 hehtaaria arvokasta paahdeympäristöä
11.10.2017


Saaristomeren perinnemaisemia kunnostetaan aari kerrallaan
14.12.2017


Vaellus innosti nuoria luontoharrastukseen
28.8.2017


Pohjanmaan kallisarvoiset metsät halutaan suojeluun
9.8.2017


Perhostutkimus ohjaa Örön saaren suojelua
3.5.2017


Arvokkaita suoperhoshavaintoja Keurusseudulla
16.1.2017


Tunturihaukat riekkojen armoilla
29.9.2016


Valoa vaskitsan salaisuuksiin
29.8.2016


Suoperhoset paljastavat arvokkaat suot
5.8.2016


Lupiinille kyytiä Pohjois-Karjalassa
20.6.2016


Kääväkäskartoitus Keurusseudulla
22.3.2016


Rompaksen inventointileiri
19.2.2016


Kansallispuisto Porkkalaan


Uhanalaisten metsälajien esittelysivut (SYKE)


Hyviä ja huonoja uutisia lämpeneviltä Enontekiön suurtuntureilta


Tutkimus norkomuurahaisen esiintymisestä


Palsamin hävitystä Lopen nuorisoleirillä


Ilmastonmuutoksen vaikutusta Ahvenanmaan perhosiin tutkitaan


Tekopesiä maakotkalle


36 ha metsää suojeltu Varsinais-Suomessa


Tuulihaukka palasi Itäiselle Uudellemaalle


Muuttuva tunturiperhoslajisto otettiin seurantaan


Hyviä ja huonoja uutisia lämpeneviltä Enontekiön suurtuntureilta

Heidi Kaipiainen-Väre, Henry Väre ja Kimmo Syrjänen selvittivät kesällä 2012 uhanalaisten kasvien esiintymistä Termisvaaralla (Dierpmesvárri), yhdellä Suomen suurimmista pahtarinteistä, joka sijaitsee Enontekiön suurtunturialueen etelälaidalla ja on tunturikasvien eteläisin etuvartioasema maassamme. Tutkimuksen pohjana käytettiin vanhoja tietoja uhanalaisista kasveista Termisvaaran seudulla.

Alueelta löytyi elinvoimainen populaatio vaarantunutta (V) kiirunankelloa (Campanula uniflora), ja myös aiemmin havaitut tunturikynsimö (Draba fladnizensis, V) ja silmälläpidettävä (NT) lumikynsimö (Draba nivalis) kasvavat niukkoina edelleen. Termikselle uusina havaittiin tunturilehväsammal (Cyrtomnium hymenophyllum, V) ja paljakkalehväsammal (Mnium blyttii, NT). Luontodirektiivin tundrasarasta (Carex holostoma) löytyi pari esiintymää. Haaratappijäkälä (Piloporus robustus) löydettiin alueelle uutena. Se tunnetaan aiemmin vain Kuusamosta Oulangalta ja Enontekiön Urtaspahdalta.

Kiirunankello

Lakialueella kasvanut sulavesistä riippuvainen tunturihilpi (Phippsia algida, NT) näytti havaintojen mukaan hävinneen. Myöskään Saanan ja Jehkatsin esiintymiä ei ole havaittu viime vuosikymmeninä. Esiintymisalue lienee kaventunut ilmaston lämpenemisen vuoksi.

Itärinteen kookkailla lumenviipymillä löytyi melko laaja populaatio tunturikarstasammalta (Andreaea blyttii, NT). Laji on täysin lumenviipymistä riippuvainen ja tämä aiemmin tuntematon esiintymä on Suomen eteläisin, lähimpien kasvupaikkojen sijaitessa noin 10 km pohjoiseen Guonjarvarrilla.

Vuokon Luonnonsuojelusäätiön rahoittaman selvityksen avulla saatiin selvitettyä alueen kasviston nykytilanne.Monet arktisella alueella elävistä kasveista ovat jo ennalta sopeutuneet karuihin elinolosuhteisiin ja muutoksiin, mikä rajoittaa niiden sopeutumista ilmastonmuutokseen ja muihin ympäristön vaihteluihin. Onkin hyvin todennäköistä, että kasvien esiintymisalueet ja kasvillisuusvyöhykkeet muuttuvat ilmaston lämpenemisen seurauksena - kuten yhden lajin osalta tässä selvityksessä havaittiin.

Termisvaaran pohjoisen jyrkänteen korkeusero on yli 400 metriä.

Julkaistu 13.1.2015

 
Vuokon Luonnonsuojelusäätiö • Asiamies Vesa Lepistö, Stadsvikintie 82, 01150 Söderkulla • info[at]vuokonluonnonsuojelusaatio.fi