SÄÄTIÖMME TOIMII


Hei luonnonystävä, oletko vailla töitä?
16.3.2020


Hukkuuko maa, katoaako maisema?
25.2.2020




Merkkipäiväkeräyksillä apua luonnonsuojeluun


7.2.2020


Apurahat 2020
17.1.2020


Uusi tiedottaja Laura Parkko
8.1.2020


Lupiinia kitkettiin jälleen talkoovoimin Kakslammilla
25.6.2019


Vuoden 2019 apurahat jaettu – tukea 25 hankkeelle
13.5.2019


Bongaa kansallisperhonen!
11.5.2019


Uhanalaisia neidonkenkiä ja tikankontteja kartoitettiin Torniossa
29.3.2019


Nyt voit lahjoittaa myös Facebookissa ja MobilePaylla – järjestä vaikka merkkipäiväkeräys!
17.3.2019


Merkittävä lahjoitus luonnon monimuotoisuuden suojeluun
14.2.2019


Vuoden 2019 apurahat haettavissa
1.2.2019


Vuokon Luonnonsuojelusäätiöllä on uusi tiedottaja
27.1.2019


Maakotkia houkutellaan entisille levinneisyysalueilleen kahden tekopesähankkeen voimin
11.1.2019


Uhanalaiset palsasuot sulavat hätkähdyttävän nopeasti
28.12.2018


Kakslammin luonnonsuojelualue ehdolla Suomen parhaaksi luontoteoksi
13.12.2018


Miten tikkojen kolot vaikuttavat metsän monimuotoisuuteen?
10.12.2018


Uhanalaisia asukkaita muutettiin ekosysteemihotelliin Kakslammille
30.11.2018


Lampaat, tuli ja talkoolaiset hoitavat Varsinais-Suomen perinnemaisemia
16.11.2018


Työpaikkailmoitus: haemme tiedottajaa / viestinnän suunnittelijaa
20.9.2018


Taimenen nousueste poistettiin Parkanossa
12.9.2018


Kuhilaiden merkkipäivälahjoitus luonnonsuojeluun
9.7.2018


Lupiini pysäytettiin talkoovoimin Ryttylässä
4.7.2018


Säätiö sai hienon lahjoituksen – ”Vuokon säätiö teki vaikutuksen pyyteettömästi biodiversiteetin säilyttämiseen panostavana toimijana”
27.6.2018


Lupiinitalkoot Yks-Kakslammin alueella 30.6.2018
20.6.2018


Säätiön toimintakertomus 2017
7.6.2018


Vuoden 2018 apurahat jaettu – tukea 30 hankkeelle
18.4.2018


Viiankiaavan vuosi antoi äänen ainutlaatuiselle aapasuolle
22.2.2018


Mitä jokainen meistä voi tehdä biodiversiteetin hyväksi? Arvostettu ilmasto- ja ympäristötutkija vastaa
14.2.2018


Opas soiden ennallistamiseen käsityönä julki
2.2.2018


Vuoden 2018 apurahat haettavissa
1.2.2018


Saaristomeren perinnemaisemia kunnostetaan aari kerrallaan
14.12.2017


Suojelimme 32 hehtaaria arvokasta paahdeympäristöä
11.10.2017


Vaellus innosti nuoria luontoon
28.8.2017


Pohjanmaan kallisarvoiset metsät halutaan suojeluun
9.8.2017


Suomen kansallisperhonen on paatsamasinisiipi!
15.6.2017


Perhostutkimus ohjaa Örön saaren suojelua
3.5.2017


Säätiön toimintakertomus 2016
2.5.2017


10-vuotias Vuokon Luonnonsuojelusäätiö jakoi apurahoja
27.4.2017


Arvokkaita suoperhoshavaintoja Keurusseudulla
16.1.2017


Vuoden 2017 apurahahaku on auki
14.1.2017


Lahjoitus Suomen sudenkorentoseuralta
6.10.2016


Tunturihaukat riekkojen armoilla
29.9.2016


Valoa vaskitsan salaisuuksiin
29.8.2016


Suoperhoset paljastavat arvokkaat suot
5.8.2016


Lupiinille kyytiä Pohjois-Karjalassa
21.6.2016


Apurahat 2016 jaettu
4.5.2016


Säätiön toimintakertomus 2015
18.4.2016


Keuruun kääväkässelvitys
22.3.2016


Kaksi apurahaa jaettu
19.2.2016


Apurahojen haku 2016
6.2.2016


Säätiölle suuri lahjoitus
25.1.2016


Eero Peltoselta lahjoitus
21.9.2015


Kansallispuisto Porkkalaan?
15.9.2015


Säätiö sai lahjoituksia
15.9.2015


Vuoden 2015 apurahoja suunnattiin uhanalaisen suoluonnon suojeluun ja nuorten luontoharrastukseen
21.5.2015


Uhanalaisten metsälajien (SYKE) sivusto päivitetty
23.3.2015


2015 apurahat haettavissa
30.1.2015


Kauri Mikkola poissa
8.1.2015


Vuokon apurahat 2014
21.5.2014


Luontopiha osallistui OmaPiha-messuille
6.5.2014


Tekopesiä maakotkalle
21.2.2014


Vuoden 2014 apurahat haettavissa
14.2.2014


Lennä, safiirisoturi ilmestyi
14.2.2014


Vuokko tuki Suomen luonnon päiviä
14.2.2014


Säätiön hallituksen kokoonpano muuttui
30.8.2013


Vuoden 2013 apurahat päätetty
24.4.2013


Pohjolan uhanalaiset orkideat -kirja ilmestyi
20.4.2013


Vuoden 2013 apurahat haettavissa
15.1.2013


Säätiön hallitus uudistui toukokuussa
7.5.2012


Merkkipäiväkeräyksillä apua luonnonsuojeluun

7.2.2020

Luontoa voi auttaa monin eri tavoin. Ympäristöön voi vaikuttaa omilla teoilla ja tekemättä jättämisillä. Ne keneltä osaamista löytyy, tutkivat, inventoivat ja keräävät arvokasta tietoa. On ihmisiä, joilla pysyy lapio kädessä, jolloin he ovat oiva apu erilaisissa luonnonsuojelua ja monimuotoisuutta tukevissa talkoissa. Ehkä joku osaa kertoa luonnosta innostavasti jakaen rakkauttaan luontoon ja siten inspiroiden muita. Pieniä ja suuria tekoja, kaikki erittäin arvokkaita.

Rahoituksemme perustuu pääosin säätiön peruspääomasta saatuihin tuottoihin. Vuokon Luonnonsuojelusäätiö on jakanut apurahoja erilaisiin luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä ja edistämistä tukeviin hankkeisiin yhteensä noin 270 000 euroa, ja tuettuja hankkeita on ollut yli 200. Tähän emme pysty kuitenkaan yksin. Säätiömme tarvitsee apua, jotta voimme jatkaa suojelutyötä. Siksi kiitämme lämpimästi kaikista lahjoituksista, joita olemme vuosien varrella säätiölle saaneet.

Haastattelimme kolmea Suomen ympäristökeskuksella työskentelevää lahjoittajaa, joiden ansiosta voimme entistä paremmin auttaa erilaisten hankkeiden ja projektien toteutuksessa. He tekivät lahjoituksensa merkkipäiväkeräyksen kautta.


JUHA PÖYRY

”Vuokon rahoittamien projektien monipuolisuus on hienoa. Samoin se, että mukana on monia hyönteisaiheita, jotka ovat minulla sydäntä lähellä.”

Suomaisema, kuvaaja Petri Parkko

Yksi merkkipäiväkeräyksen järjestäneistä oli pyöreitä täyttänyt Juha Pöyry. Hän työskentelee Suomen ympäristökeskuksessa Biodiversiteettikeskuksella erikoistutkijana. Juhan työtehtäviin kuuluvat mm. globaalimuutoksen vaikutukset ja siihen sopeutuminen luonnon monimuotoisuuden kannalta, maatalousympäristöjen luonnonsuojelubiologia ja valtakunnallisen yöperhosseurannan (Nocturna) koordinaatio. Hänellä on pitkä historia soiden hyönteislajiston seurannassa ja tutkimuksessa.

Miten päädyit valitsemaan keräyksen kohteeksi juuri Vuokon luonnonsuojelusäätiön?

”SYKE:n Biodiversiteettikeskuksen johtaja Petri Ahlroth oli aiemmin keväällä järjestänyt vastaavan keräyksen oman merkkipäivänsä yhteydessä, joten sain ajatuksen samanlaisesta keräyksestä.”

Olit toivonut lahjoitusten kohdistamista soiden suojelua edistäviin hankkeisiin. Nostit esiin myös Ahvenanmaan pitkäaikaisseurannat ja Andrena lathyri –maamehiläisen kartoitukset.

”Soilla elää hyvin omanlaisensa ja monimuotoinen eliölajisto, joka on suurissa vaikeuksissa. Suuressa osassa maan eteläpuoliskoa 1960-80-lukujen välisenä aikana ojittamattomista soista menetettiin 80-90 %. Edelleen moni jäljellä olevista soista on turpeennostovarauksessa. Meillä ei ole varaa menettää yhtään maan eteläosissa jäljellä olevista soista lajistonsuojelun heikon tilanteen vuoksi. Ylipäänsä turpeenpoltto on sekä taloudellisesti, ilmastollisesti että ekologisesti kestämätöntä.

Andrena lathyri (nätkelmämaamehiläinen) on harvinainen mesipistiäislaji, jota Suomessa esiintyy suppealla alueella Varsinais-Suomessa (Turku-Parainen ja Perniö). Lajin uhanalaisluokka on EN ja laji on erityisesti suojeltava. Laji vaatii pesimäpaikoikseen avoimia hiekkapohjaisia ja paahteisia ketoja ja tienpenkkoja, joihin lajin naaras kaivaa pesäkolot. Vaikuttaa siltä, että Suomessa lajin naaraat ovat erikoistuneet keräämään siitepölyä jälkeläisilleen erityisesti syylälinnunherneeltä (Lathyrus linifolius), mutta etelämpänä muiltakin linnunhernelajeilta.”

Voitko kertoa tarkemmin roolistasi Ahvenanmaan pitkäaikaisseurannoissa?

”Olin mukana edesmenneen professori Ilkka Hanskin tutkimusryhmässä vuosina 1992-96 tutkimusavustajana ja gradun tekijänä (myöhemmin tuosta ryhmästä kehittyi metapopulaatiotutkimuskeskus, MRC). Ensimmäiset täpläverkkoperhostutkimukset alkoivat vuonna 1991, ja syksyllä 1993 toteutettiin ensimmäinen koko Ahvenanmaan mittainen populaatiokartoitus. Tämä Ahvenanmaan laajuinen täpläverkkoperhoskartoitus jatkuu edelleen. Ilkka Hanskin poismenon jälkeen kartoituksesta ovat vastanneet Marjo Saastamoinen (HY) ja Anna-Liisa Laine (Zürichin yliopisto). Myös Nesslingin säätiö myönsi äskettäin rahaa seurannan jatkumisen auttamiseksi.”


RAIMO VIRKKALA

”Hömötiainen, joka aiemmin oli metsien valtalintulaji, on viime vuosikymmeninä uhanalaistunut pääosin metsätalouden seurauksena.”

Hömötiainen, kuvaaja Petri Parkko

Raimo Virkkala työskentelee SYKE:n Biodiversiteettikeskuksessa johtavana tutkijana. Hän täytti 60-vuotta ja pyysi kaikki muistamiset Vuokon Luonnonsuojelusäätiölle apurahoina jaettavaksi. Hän toivoi varoja käytettävän erityisesti metsien suojelua edistäviin hankkeisiin. Raimon keräyksestä saaduilla varoilla tuettiin mm. hömötiaistutkimusta. Virkkala on itsekin tutkinut metsätalouden ja ilmastonmuutoksen vaikutusta metsälintuihin ja suojelualueverkon merkitystä metsälintupopulaatioiden säilyttämisessä. Hän aloitti tutkimuksen jo vuonna 1982 ja väitteli Helsingin yliopistossa vuonna 1990 metsätalouden vaikutuksesta metsälintuihin Pohjois-Suomessa. Raimo on myös toiminut 1990-luvulla WWF:n valkoselkätikkatyöryhmän puheenjohtajana.

Raimo kertoi, miten päätyi valitsemaan keräyksen kohteeksi juuri Vuokon luonnonsuojelusäätiön.

”En ollut aiemmin lahjoittanut, tai kerännyt lahjoituksia Vuokon luonnonsuojelusäätiölle. Huomasin, että Vuokon luonnonsuojelusäätiön monipuolessa toiminnassa on sekä luonnonsuojelututkimuksen rahoitusta, että erilaisia kartoituksia ja suojelualueiden perustamista. Metsät ovat globaalisti meidän kenties merkittävin luontotyyppimme soiden ohella, joten esimerkiksi metsälajiston suojeluvastuu Euroopassa on Suomen osalta merkittävä.”


PETRI AHLROTH

”Toivon, että kaikki lajit saataisiin säilymään, ettei yhdenkään lajin tarvitse kuolla sukupuuttoon.”

Jaakonsiilikäs, kuva Pixabay

Eräs merkkipäiväkeräyksen järjestäjistä on Vuokon luonnonsuojelusäätiölle hyvinkin tuttu; säätiömme hallituksen jäsen Petri Ahlroth.

Petri toimii Suomen ympäristökeskuksen Biodiversiteettikeskuksen johtajana. Hän on myös toiminut luonnonsuojeluasioiden parissa projektipäällikkönä maa- ja metsätalousministeriössä ja ympäristöneuvoksena ympäristöministeriössä. Petrillä ei ollut erityisiä toiveita lahjoituksen käyttökohteelle, vaan hän kokee kaikki säätiön avustuskohteet todella hyvinä.

Petrin mieleenpainuva luontomuisto on Hangosta. Hän oli 18-vuotiaana keräämässä perhosia, kun jalkojen vierestä lähti punamusta perhonen lentoon. Samalla hetkellä hän tajusi, että perhonen oli jaakonsiilikäs (Tyria jacobaeae). Yksilö oli Suomen neljäs havaittu. Tapaus jäi pitkäksi aikaa mieleen nuorelle luontoharrastajalle.

Varmaan turha kysyä, miten päädyit valitsemaan juuri Vuokon keräyksen kohteeksi. Vaikka oletkin itse hallituksessa mukana, niin kerrotko vielä, mistä Vuokon toiminnassa pidät?

”Muilla säätiöillä on enemmän muita pakollisia kuluja, kuin avustukset. Vuokon luonnonsuojelusäätiölle lahjoittaessa tietää, että rahat menevät oikeisiin tarkoituksiin: lyhentämättömänä suoraan apurahoihin ja hyviin kohteisiin. Säätiö on pieni ja siksi sen toiminta on tehokasta.”


Kiitämme suuresti kaikkia lahjoittajia, sekä haastattelun antaneita syntymäpäiväsankareita. Nämäkin lahjoitukset mahdollistavat taas yhä useamman jaettavan apurahan.


VUODEN 2020 APURAHAT HAETTAVISSA 1.2.-31.3.2020

 
Vuokon Luonnonsuojelusäätiö • Asiamies Vesa Lepistö, Stadsvikintie 82, 01150 Söderkulla • info[at]vuokonluonnonsuojelusaatio.fi