SÄÄTIÖMME TOIMII


Miten tikkojen kolot vaikuttavat metsän monimuotoisuuteen?
10.12.2018


Uhanalaisia asukkaita muutettiin ekosysteemihotelliin Kakslammille
30.11.2018


Lampaat, tuli ja talkoolaiset hoitavat Varsinais-Suomen perinnemaisemia
16.11.2018


Taimenen nousueste poistettiin Parkanossa
12.9.2018


Lupiini pysäytettiin talkoovoimin Ryttylässä
4.7.2018


Viiankiaavan vuosi antoi äänen ainutlaatuiselle aapasuolle
22.2.2018


Mitä jokainen meistä voi tehdä biodiversiteetin hyväksi? Arvostettu ilmasto- ja ympäristötutkija vastaa
14.2.2018


Opas soiden ennallistamiseen käsityönä
2.2.2018


Suojelimme 32 hehtaaria arvokasta paahdeympäristöä
11.10.2017


Saaristomeren perinnemaisemia kunnostetaan aari kerrallaan
14.12.2017


Vaellus innosti nuoria luontoharrastukseen
28.8.2017


Pohjanmaan kallisarvoiset metsät halutaan suojeluun
9.8.2017


Perhostutkimus ohjaa Örön saaren suojelua
3.5.2017


Arvokkaita suoperhoshavaintoja Keurusseudulla
16.1.2017


Tunturihaukat riekkojen armoilla
29.9.2016


Valoa vaskitsan salaisuuksiin
29.8.2016


Suoperhoset paljastavat arvokkaat suot
5.8.2016


Lupiinille kyytiä Pohjois-Karjalassa
20.6.2016


Kääväkäskartoitus Keurusseudulla
22.3.2016


Rompaksen inventointileiri
19.2.2016


Kansallispuisto Porkkalaan


Uhanalaisten metsälajien esittelysivut (SYKE)


Hyviä ja huonoja uutisia lämpeneviltä Enontekiön suurtuntureilta


Tutkimus norkomuurahaisen esiintymisestä


Palsamin hävitystä Lopen nuorisoleirillä


Ilmastonmuutoksen vaikutusta Ahvenanmaan perhosiin tutkitaan


Tekopesiä maakotkalle


36 ha metsää suojeltu Varsinais-Suomessa


Tuulihaukka palasi Itäiselle Uudellemaalle


Muuttuva tunturiperhoslajisto otettiin seurantaan


Arvokkaita suoperhoshavaintoja Keurusseudulla

16.1.2017

Ari Aalto kokosi arvokasta tietoa Keurusseudun suojelemattomien soiden päiväperhosista. Käsitys alueen suojelunarvoisten ja uhattujen soiden perhoslajistosta täydentyi maastokartoituksin ja kokoamalla yhteen vuosina 2013–2016 kertynyt tieto lajiston esiintymisestä. Vuokko mahdollisti hankkeen tukemalla sitä 1700 eurolla.

Suokirjosiipi Pihlajaveden Karhusuolla.

Kartoituksissa havaittiin kaikki ne kahdeksan soiden päiväperhoslajia, joiden voidaan katsoa esiintyvän yksinomaan soilla. Harvinaisimpia niistä olivat suokirjosiipi (Pyrgus centaureae, NT) ja suonokiperhonen (Erebia embla), joita tavattiin vain muutama yksilö. Muurainhopeatäplää (Boloria freija, NT) havaittiin niin ikään vain kaikista luonnontilaisimmilla soilla. Näillä seudun parhailla perhossoilla se kuitenkin yllättäen sinnitteli yhä melko runsaana.

”Saimme varsin hyvää materiaalia näiden soiden suojelutilanteen edistämiseksi. Toivottavasti ainakin mahdolliset turpeenkaivuuhankkeet saadaan torpattua”, Aalto sanoo.

Ennallistetut suot kelpaavat päiväperhosille

Perhoslajiston seurantalaskentoja tehtiin myös ennallistetuilla soilla. Kaikki laskennoissa havaitut päiväperhoslajit olivat kelpuuttaneet vuosina 2011–2015 patoamalla ennallistetut suo-osat elinympäristöikseen. Lajit esiintyivät niillä pääosin yhtä runsaina kuin viereisellä luonnontilaisella suolla. Vain saraikkoniittyperhonen (Coenonympha tullia) vaikutti syystä tai toisesta yhä suosivan luonnontilaisia osia.

Keurusseudun suomaisema on pahoin pirstoutunut ja soista jopa 90 % on ojitettu. Ojituksesta kärsineen lajiston palautuminen näyttäisi kuitenkin edelleen olevan mahdollista, mikäli ennallistamiseen panostettaisiin nopeasti. Niinpä viimeisten luonnontilaisten soiden säilyminen ja ennallistamisen laajentaminen on ensiarvoisen tärkeää. Nyt kartoitetut suot eivät ole suojeltuja.

Kartoitusraportti on kokonaisuudessaan luettavissa täällä. Havainnot on toimitettu myös Keski-Suomen ELY-keskuksen käyttöön.

Rämehopeatäplä kuoriutuu Keuruun Nevasuolla.

Kuvat: Ari Aalto

 
Vuokon Luonnonsuojelusäätiö • Asiamies Vesa Lepistö, Stadsvikintie 82, 01150 Söderkulla • info[at]vuokonluonnonsuojelusaatio.fi