SÄÄTIÖMME TOIMII


Uhanalaisia neidonkenkiä ja tikankontteja kartoitettiin Torniossa
29.3.2019


Maakotkia houkutellaan entisille levinneisyysalueilleen kahden tekopesähankkeen voimin
11.1.2019


Uhanalaiset palsasuot sulavat hätkähdyttävän nopeasti
28.12.2018


Miten tikkojen kolot vaikuttavat metsän monimuotoisuuteen?
10.12.2018


Uhanalaisia asukkaita muutettiin ekosysteemihotelliin Kakslammille
30.11.2018


Lampaat, tuli ja talkoolaiset hoitavat Varsinais-Suomen perinnemaisemia
16.11.2018


Taimenen nousueste poistettiin Parkanossa
12.9.2018


Lupiini pysäytettiin talkoovoimin Ryttylässä
4.7.2018


Viiankiaavan vuosi antoi äänen ainutlaatuiselle aapasuolle
22.2.2018


Mitä jokainen meistä voi tehdä biodiversiteetin hyväksi? Arvostettu ilmasto- ja ympäristötutkija vastaa
14.2.2018


Opas soiden ennallistamiseen käsityönä
2.2.2018


Suojelimme 32 hehtaaria arvokasta paahdeympäristöä
11.10.2017


Saaristomeren perinnemaisemia kunnostetaan aari kerrallaan
14.12.2017


Vaellus innosti nuoria luontoharrastukseen
28.8.2017


Pohjanmaan kallisarvoiset metsät halutaan suojeluun
9.8.2017


Perhostutkimus ohjaa Örön saaren suojelua
3.5.2017


Arvokkaita suoperhoshavaintoja Keurusseudulla
16.1.2017


Tunturihaukat riekkojen armoilla
29.9.2016


Valoa vaskitsan salaisuuksiin
29.8.2016


Suoperhoset paljastavat arvokkaat suot
5.8.2016


Lupiinille kyytiä Pohjois-Karjalassa
20.6.2016


Kääväkäskartoitus Keurusseudulla
22.3.2016


Rompaksen inventointileiri
19.2.2016


Kansallispuisto Porkkalaan


Uhanalaisten metsälajien esittelysivut (SYKE)


Hyviä ja huonoja uutisia lämpeneviltä Enontekiön suurtuntureilta


Tutkimus norkomuurahaisen esiintymisestä


Palsamin hävitystä Lopen nuorisoleirillä


Ilmastonmuutoksen vaikutusta Ahvenanmaan perhosiin tutkitaan


Tekopesiä maakotkalle


36 ha metsää suojeltu Varsinais-Suomessa


Tuulihaukka palasi Itäiselle Uudellemaalle


Muuttuva tunturiperhoslajisto otettiin seurantaan


Uhanalaisia neidonkenkiä ja tikankontteja kartoitettiin Torniossa

29.3.2019

Neidonkenkä on vaarantuneeksi luokiteltu kämmekkäkasvi. Kuva: Janette Backman

Alkukesällä 2018 metsätalousinsinööri Janette Backman tankkasi autonsa Vuokon Luonnonsuojelusäätiöltä saamallaan apurahalla ja suuntasi Tornion vaaroille kartoittamaan uhanalaisia neidonkenkiä ja tikankontteja.

Kartoituksia oli valmisteltu selvittämällä neidonkenkien ja tikankonttien mahdollisia kasvupaikkoja karttojen ja ilmakuvien perusteella. Lupaavimmat paikat valittiin kartoitettaviksi maastossa. Molemmat lajit viihtyvät kalkkisessa maaperässä, lehdoissa ja lehtokorvissa. Neidonkengän voi löytää myös lehtomaisista kangasmetsistä, tikankontin taas lettokorvista tai -rämeiltä. Ehdot täyttäviä kohteita valikoitui kartoitettavaksi neljän vaaran rinteiltä ja ympäristöstä yhteensä kuusitoista.

Neidonkengät ja tikankontit viihtyvät vanhoissa metsissä rehevässä ja kalkkisessa maaperässä. Kuva: Janette Backman

Kartoitukset tuottivat tulosta: Hakkuilta säästyneestä tuoreesta rinnelehdosta löytyi kahden hehtaarin kokoinen neidonkenkäesiintymä. Alueelta löytyi myös silmälläpidettäväksi luokiteltua ahokissankäpälää ja pussikämmekkää sekä rauhoitettua valkolehdokkia. Toiselta kartoitettavalta alueelta tuoreen lehdon ja lettorämeen vaihettumisvyöhykkeeltä löytyi usean aarin kokoinen tikankonttiesiintymä.

Kukintaansa lopetteleva neidonkenkä oli paikoin jo jäänyt muun kasvillisuuden alle. Suunnitelmissa onkin käydä potentiaalisimmilla esiintymispaikoilla parhaaseen kukinta-aikaan uudestaan.

Metsätalous ja muu maankäyttö pirstovat neidonkengille ja tikankonteille sopivia vanhoja metsiä heikentäen jo ennestään vähiin käyneitä populaatioita. Lajien tulevaisuutta uhkaavat varsinkin avohakkuut ja maanmuokkaustoimet. Backmanin mielestä onkin erityisen tärkeää, että hakkuilta toistaiseksi säästyneissä metsänrippeissä elävät suojellut lajit löydetään ja tieto niistä saadaan eteenpäin lajien suojelusta ja metsien tilasta vastaaville tahoille.

Silmälläpidettävä tikankontti on näyttävimpiä kukkijoitamme. Kuva: Janette Backman

Nekin kohteet, joilta uhanalaisia kasveja ei löytynyt, olivat pääosin vanhoja, reheviä ja monimuotoisia ja niissä oli paljon lahopuuta. Nämä tekijät tekevät metsistä luonnonsuojelullisesti erityisen arvokkaita. Backman ehdottikin, että Lapin ELY-keskus ottaisi osan alueista Metso-ohjelmaan mukaan. Maanomistajiin otetaan yhteyttä tänä keväänä ja alueita tarjotaan ostettavaksi Metso-suojelun piiriin.

 
Vuokon Luonnonsuojelusäätiö • Asiamies Vesa Lepistö, Stadsvikintie 82, 01150 Söderkulla • info[at]vuokonluonnonsuojelusaatio.fi